Moskovalaisen ravintolan lakeija Nikolai Tshikildejev sairastuu, menettää työnsä ja muuttaa perheineen sukulaisten luo pieneen Shukovon kylään. Maaseutuidyllin sijaan kylä osoittautuukin yhdeksi 'lurjusten pesäksi', jossa vallitsee vihanpito ja alituinen juopottelu. Venäläisiä talonpoikia kuvaa vaikuttavasti 1800-luvun lopun kuilua maaseudun ja kaupungin välillä. Ajan maalaisromanttisten talonpoikaiskuvausten sijaan Tšehovin maaseutu oli täynnä 'raakoja, epärehellisiä, likaisia, juoppoja', jotka kuitenkin kärsivät ja itkivät kuin ihmiset konsanaan.