Piri-koira pysähtyy paluumatkalla nuuhkimaan ilmaa. Se haistaa koppelon. Metsot on kuitenkin rauhoitettu täksi syksyksi. Kun Piri haukkuu eikä ymmärrä jättää lintua rauhaan, Erkki Tuomisen on pakko vetää koira paikalta hihnassa. Hän muistelee samalla aiempia suomenpystykorviaan. Koira on metsäpolulla oiva seuralainen ja viisas kuin mikä, mutta nykyinen Piri on kuitenkin ainut laatuaan.Erätarinat johdattavat lukijan Kainuun metsiin ja muisteloihin siitä, millaista eränkäynti oli aiemmin samoilla saloilla.Erkki Tuominen (1931–2017) oli suomalainen kirjailija ja opettaja. Hän talletti kirjoittamalla aikansa eräelämää, ja monet hänen teoksistaan pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin metsästämisestä suomenpystykorvan kanssa.